Kulttuuria ja pakopelejä

Ensin taivas puskee uutta lunta vielä pitkään maaliskuun puolella, mutta yht'äkkiä voi huomata että kevät on saapunut. Ilma on lämpimämpi aurinko paistaa ja roska-auto on jumissa pihatiellä kun tien peittää vielä paksu kerros vetistä jäähilettä. Pari viikkoa eteenpäin, ja pihassa lilluva jäämeri on enää muutaman lammikon kokoinen, ja vaikka tienvarsilla on vielä korkeat jäävallit, on pyörätiet jo kuivia. Auringonpaiste ja lämpimämpi ilma on kumman piristävää, vaikka talvesta kovin pidänkin.

Cassiopeia-kuoron kanssa on vilskettä ja vilinää riittänyt. Helmikuun lopussa pääsimme kokeilemaan jotain aivan uutta, kun kuoron uuden PMMP-aiheisen levyn musiikista kuvattiin musiikkivideo - kuoron ensimmäinen! Kuvauspäivä oli vähintäänkin mielenkiintoinen, kun ympärillä pyörivät kamerat, kuvaajat, tuottajat ja näyttelijät.

Kevään huipennus on tottakai maaliskuun lopussa uuden Sanon tämän kaiken suoraan -levynjulkaisu ja kuoron 40-vuotsijuhlakonsertti, sekä vuosijuhlat. Konsertissa näkyi nimensä mukaisesti kuoron Molemmat puolet kun ohjelmisto oli koottu vanhojen levyjen tuotannosta, ja esitteli tottakai myöskin uutta levyä. Toisen puoliajan alussa Mummola raikui huomattavasti menevämmin yleisön edessä kuin koskaan harjoitusten aikana.

Maalis-huhtikuu on tuonut tullessaan myös useita vieraita. Vanhemmat tulivat ilokseni kuoron konserttia kuulemaan, ja isovanhemmatkin pysähtyivät ohiajomatkalla. Pari päivää pääsin myös leikkimään turistiopasta, kun kaveri Loimaalta tuli Ouluun asti pelaamaan kanssani pakohuonepelin.