Kesällä vietin paljon aikaa Tampereella, perheen kanssa. Käytiin mökillä, ja kummien luona - ja ihan vaan oltiin. Serkkujen kanssa vietettiin päivä Särkänniemessä. Tuli taas todistettua, että laitteisiin minusta ei ole. Pää ei kestä. Ja veljistä seuraava lähti isänmaan palvelukseen.
Kuten meidän perheellä tapana on, pääsimme viettämään viikon merellä. Tällä kertaa purjehdusreitti vei Saaristomerelle, ja aivan Suomen eteläisimpiin osiin. Purjehdusviikko oli helteisen lämmin ja meri täynnä sinilevää. Kaikkia meitä ilahdutti viikon luontobongaukset: merikotka sekä luodollinen hylkeitä.
Uutena tuttavuutena yksi pysähdyspaikoistamme oli Örön linnakesaari, joka on avattu yleisölle vasta pari vuotta sitten. Pitkän pitkää mukulakivikatua riittää saaren päästä päähän ja tykinpiippuja voi ihailla usammalla paikalla. Ja jos oikeaan suuntaan osaa katsoa, voi horisontissa erottaa Bengtskärin majakan. Reissun aikana pistäydyimme myös
tutulla Utön majakkasaarella.
Loppukesästä vierähti viikko myös vaihto-oppilaiden parissa. Uusi erä Rotaryn nuorisvaihtareita on saapunut Suomeen, ja taas kerran minulla oli ilo seurata heidän ensimmäisiä päiviään vaihdossa. Sitä vaan pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että aika olisi minunkin siirtyä näistä hommista eteenpäin. Ikäeroa kun meillä alkaa olla jo se kymmenen vuotta.
Vielä ennen paluuta Ouluun ehdin viettämään muutaman päivän hyvän ystävän luona Eurassa. Monta kertaa olen siitä ohi kulkenut, mutta harvemmin pysähtynyt. Nyt oli ihan hienoa tutustua alueen nähtävyyksiin, joista kyllä suurin osa tuntui olevan muinaishautoja. Iltahämärällä liikkuminen näillä paikoilla oli ihan jännää. Ja ylipäänsä tosi mielenkiintoista. Kiivettiinpä myös linnavuorelle ja käytiin ajelulla Sammallahdenmäellä (UNESCOn maailmanperintökohde).
Huomenna aamulla on syksyn ensimmäinen luento ja paluu arkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti