sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Här kommer jag

Kevätlukukausi on ollut yllättävän raskas. Onneksi kuitenkin ympärillä on olleet ihanat opiskelukaverit joiden kanssa ollaan voitu tukea toisiamme aina vuoron perään. Ja onhan taakkakin jo aika huomattavasti keventynyt.

Toisen vuoden kevät huipentuu 2kk opetusharjoitteluun. Koska opintolinjani on ollut ITE, on meitä kehotettu lähtemään ulkomaille. Harkka on paljon aiheuttanut meille itse kullekin ylimääräistä työtä ja päänvaivaa. Koska mitäs teet kun lupaavalta vaikuttanut harkkakoulu peruu? Tai jos et löydäkään majoitusta ja lähtöön hyvin vähän aikaa? Ja mitä kaikkea muuta? Mutta työmäärästä huolimatta olemme innolla olleet lähdössä, kun kerran on tarjottu näin hieno mahdollisuus! Koko luokka on levittäytynyt ympäri maailmaa. Opiskelijoita on Japanissa, Singaporessa, USAssa, Sloveniassa, Englannissa ja ihan koti-Suomessakin.

Oma tieni ei vie kovin kauas, vain naapurimaahamme Ruotsiin. Siitä huolimatta tulee seikkailu olemaan suuri! Yksi suurimmista huolenaiheista on kieli. En ole toista kotimaista joutunut käyttämään kuin viimeksi lukiossa viisi vuotta sitten. Luokkakaverin mielestä olen kuulemma hyvin rohkea kun lähden yrittämään. Tiedostan hyvin sen, että alussa tulee olemaan vaikeaa, kun ei ymmärrä kaikkea. Ja että pitää paljon tehdä töitä sen eteen, että kielitaito karttuu. Mutta toisaalta, hyvä pohja on jo olemassa, joten olen ihan hyvillä mielin ottamassa haastetta vastaan. Samalla on kiva päästä näkemään, että ollaanko me naapurit nyt niin kovin erilaisia luonteeltamme.

Ennen harkkaa olen saanut hetken oleilla myös Tampereella.
Alkuviikosta pääsin pitkästä aikaa tapaamaan yhtä parhaimmista ystävistäni. Meidän ystävyys alkoi kymmenen vuotta sitten kun päädyttiin samalle riparille. Vuosien varrella ollaan aika hyvin muutettu aina ristiin, mutta siitä huolimatta on yhteys pysynyt ja ollaan aina tarvittaessa voitu olla toistemme tukena. Aivan mahtavaa silloin tällöin, pari kertaa vuodessa päästä näkemään ja vaihtamaan kuulumisia, vaikkakin pikaisesti.

There is nothing on this earth more to be prized than true friendship. - Thomas Aquinas

Loppuviikko ja viikonloppu kului kiireisenä Rotarypiirin 1390 piirikonferenssissa.  Konferenssin aikana sain mahdollisuuden nähdä vanhoja tuttuja ja tutustua moneen uuteen mielenkiintoiseen ihmiseen. Erityisesti oli ilo huomata kuinka hyvin viime elokuussa suomeen saapuneet vaihtarit olivat kehittyneet - moni puhuu ja ymmärtää suomea erittäin sujuvasti ja olipa heistä kaksi myös iltajuhlan juontajina. Ilo oli myös tavata muita rotaractoreita ja vaihtaa kokemuksia toiminnasta. 

Nyt vain avoimin mielin kohti uusia seikkailuja!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti