First snow

It snowed. I thought it might, because like Lorelai from Gilmore Girls, I can smell it in the air. It snowed on Friday and everything became so beautiful. Too bad the snow didn't stick, but the frost has stayed ever since. And I love it! Just one problem, this is the time of year it's always hard to dress properly. Especially since I travel south almost every week.

This past weekend I spent in Kokkola with some Rotary exchange students from districts 1380 and 1400. We were just by the sea, and let me tell you, it was really cold and foggy for the most

Oi, sä Gilwell, onnen maa!

Sunnuntai-iltana istuin täpötäydessä junassa matkalla kohti omaa kotia ja seuraavana päivänä alkavaa uutta opintoviikkoa. Pienen flunssan lisäksi minut oli vallannut tyypillinen partioviikonloppua seuraava onnellinen uupumus; pää pursusi ajatuksia ja ideoita, ja prosessoi vielä täyttä häkää kaikkea viikonloppuna (ja tänä koko vuonna) opittua ja tapahtunutta.

Tammikuussa kuuluteltiin osallistujia ilmoittautumaan Kolmiapila-Gilwell -kurssille eli partiojohtaja jatkokoulutukseen. Tuttavallisemmin kurssi tunnetaan myös nimellä Ko-Gi. Päivä, pari ennen hakuajan loppua totesin että nyt, tänä vuonna lähden Ko-Gille, nyt siihen on oiva tilaisuus! Ja kuinka ollakaan, kurssille myös pääsin. Ko-Gi -kurssit ovat keskeinen osa partion monipuolista koulutusohjelmaa. Niitä järjestetään vuosittain aina kourallinen koko Suomen laajuisesti. Kurssilla on omat perinteensä, käytäntönsä ja symboliikkansa jotka sitovat osallistujan yhä kiinteämmin maailmanlaajuiseen partio-liikeeseen. Kurssilla on koulutusosa ja toimintaosa. Koulutusosa koostuu luonto-osasta ja seminaariosasta. Omalla kurssillani luonto-osaan kuului myös ennakkotapaaminen, jossa tutustuttiin

Lokakuu

Lokakuu. Se tarkoittaa sitä, että illat ovat pimeitä. Että on kylmää ja märkää. Että nenäliinoja kuluu taas pakettikaupalla. Että ensimmäinen glögipullo on jo avattu. Tarkoittaa myös sitä, että opinnot ovat tältä syksyltä edenneet jo melko pitkälle, ja sen näkee työmäärässä. Ensimmäiset kurssit ovat loppuneet, osa jatkuu vielä ja pari uutta on pyörähtänyt käyntiin. Kun kuvittelen saavani tehtävälistaani lyhyemmäksi, pitenee se taas puolella metrillä. Työtaakasta huolimatta olen huomannut että opiskelu on oikeastaan aika mukavaa. Nyt sujuu jo huomattavasti paremmin kuin viime syksynä, kun käytännöt, asiat ja ihmiset ovat paljon tutumpia. Kursseilla käsiteltävät aiheet ovat mielenkiintoisia ja monialaisten opintojen tunnit hauskoja.

Nyt tänä syksynä harrastuspuolella yksi harrastus on saanut aiempaa enemmän huomiota, nimittäin Rotex-toiminta. Rotex on entisten rotary vaihto-oppilaiden järjestö ja rotexit toimivat pääasiassa tuutoreina Suomeen saapuville vaihtareille. Monen vuoden toiminnan jälkeen olen ottanut vähän aktiivisemman roolin ja jaan tällä hetkellä piirivastaavan paikan toisen mahtavan rotexin kanssa. Meillä on tehtävänä koordinoida toimintaa omassa piirissä ja toimia eräänlaisina yhteyshenkilöinä. Olenkin saanut olla mukana mm. Suomen Rotexin hallituksen järjestäytymisviikonlopussa ja nyt viikonloppuna mukana järjestämässä vaihtareille ja rotexeille yhteistä tapahtumaa jääkiekon ja tortillojen parissa. Lisää tehtäviä ja tapahtumia tulee koko ajan ja niistä olen innoissani. Rotexista on vuosien varrella muodostunut minulle tärkeä yhteisö jossa on ilo toimia ja jossa on kavereita ympäri Suomen.