Hei anteeks, mitä sä opiskelet kun sulla on ton värinen haalari?

Viides viikko Oulussa ja neljäs viikko yliopistolla menossa. Voipi olla, että vähitellen olen alkanut tottua tähän elämänmenoon. Jos ei muuta, niin ainakin olen hyvin tykästynyt kämppääni. Tilaa on tarpeeksi ja sijainti on hyvä. Kaupungin keskustassa en ole montaa kertaa käynyt, mutta se on ehkä hyväkin asia, muuten kukkaro kevenisi huomattavasti herkemmin...

Opiskelut ovat käynnistyneet. Osa luennoista ovat kuivia kuin mitkä, mutta toiset ovat sitäkin kiinnostavampia. Varsinaiset pääaineopinnot eli kasvatustiede
on tylsemmät puoleista ja teoreettisempaa,  mutta sitä tasapainottaa jo nyt alkaneet monialaiset opinnot, jotka ovat luokanopelle hyvinkin välttämättömiä.  Ja hauskaksi ajan opiskellessa tekee mahtavat opiskelutoverit. Meidän ryhmä on tosi mukava ja nyt jo melko tiukkaan hioutunut porukka. Ja hyvä niin, koska tässä porukassa opiskellaan seuraavat viisi vuotta.

Ryhmäytymistä ja tietynlaisen tukiverkoston luomista on auttanut myös monet fuksiriennat ja alkajaisbileet. En ole kovin moneen itse osallistunut (ei oikein kuulu omaan persoonallisuuteeni) mutta linjan kaste/vala iltana lähdin mukaan ja onneksi niin. Ilta oli mahtava!

Viikot ovat tuoneet monenmoista oppimista, joista ehkä yksi mielenkiintoisimmista on erilaisten opiskelijahaalareiden tunnistaminen. Vanhempien opiskelijoiden monivärinen haalarimeri on herättänyt keskustelua ja toiveita, että saadaan omat haalarit hankittua mahdollisimman pian! Onhan niitä haalarimerkkejä kertynyt jo useampia.

Vaikka kivaa on toistaiseksi ollut, kyllä myös koti-ikävä on ehtinyt iskeä, varsinkin iltaisin. Tosin, ei ehkä niin pahasti kuin viime vuonna Helsingissä. Ja hieman olo on vielä ulkopuolinen. Ja kyllähän siihen aikaa menee. Mutta ehkä sopeutumista auttavat alkavat harrastukset. Kävin viime viikolla yliopiston kuoron koelauluissa, ja eilen illalla sain tietää päässeeni sisään! Ensimmäiset harjoitukset ovat tänään, ja olen hyvin innoissani! Tuntuu hyvältä päästä jatkamaan rakasta harrastusta!

Ruokalajien keksiminen on ollut haasteellista, mutta ehkä siitäkin selvitään. Ja hiljalleen maisemaan hiipivä syksy ihastuttaa. Ehkä tämä fuksi vielä selviää. 😊