Aurinkoisia ulkoilusäitä

Viikonlopun vietin taas Helsingissä, tällä kertaa yskää potien. Kipeänä olo ei ole ikinä kivaa, mutta ainakin on hyvällä omallatunnolla voinut ottaa vähän rennommin.

Kevätaurinko paistaa nyt jo päivittäin: ulkoilusäät ovat aivan mahtavia. Lauantaina lähdin happihyppelyllä ja kävelylenkistä tuli hieman pidempi. Enkä edes ollut ainoa ulkoilija vaan moni muukin oli lähtenyt liikkelle hyvän sään innoittamana.

Auringonvalon pilkahduksia

Istun huoneessani, tuore mukillinen teetä vieressäni ja pidän pientä taukoa kurssikirjoista. Ulkona paistaa aurinko ja maailma näyttää taas ihmeelliseltä. Valoisuuden lisääntyessä päivä päivältä on aamuisin taas hieman helpompi nousta uuteen päivään ja alan taas pikkuhiljaa löytää motivaatiota opiskeluun.

Viikonlopun vietin Tampereella, siivoillen partiokavereiden kanssa kokoushuoneen eli kolon kaappeja. Tilasta tuli avara, eikä kaappejakaan tarvitse enää väkisin tunkea kiinni. Seuraavaksi sitten voisikin käydä läpi omat kaapit ja paperipinot, hankkiutua kaikesta turhasta eroon. Se, ja monta muuta keskeneräistä projektia! Käsityöprojekteja minulla on kesken useampi, samoin kaikenlaista muuta! Yksitellen vain jonoon ja valmiiksi, tai jotain. Harmi vain, että vuorokaudessa ei ole enempää tunteja!

Erilainen talvi

Tämä vuosi on lähtenyt käyntiin varsin hitaasti. Koulutyöt eivät oikein maistu - mitä enemmän hommia kasaantuu, sitä enemmän välttelen niitä. Tammikuun lopussa tein päätöksen: nyt on keskityttävä yhteen kurssiin kerrallaan, kaikkia kursseja ei tarvitse saada suoritetuksi, kunhan suoritan edes suurimman osan. Ja pääasiahan on, että pärjään kevään pääsykokeissa mahdollisimman hyvin.

Suomenlinna talvisella merellä

Vuodenvaihteessa jäi kuoroharrastus tauolle ja vastuu partiohommista väheni. Työtaakka on kieltämättä helpottanut ja olen päässyt näkemään kavereita jonkin verran. Vuodenvaihteen jälkeen